RUOKAOMAVARAISUUS ON HENKIVAKUUTUKSEMME ILMASTONMUUTOKSESSA

EU:n pitkään kiistelty luomuasetus lopettaa luomukasvihuonetuotannon Suomesta ja Pohjoisesta Euroopasta kokonaan. Asetuksessa edellytetään luomutuotannon kasvin olevan yhteydessä suoraan maahan eikä kasvihuoneen kasvualustaa kelpuuteta sellaiseksi. Asetuksella eteläinen Eurooppa raivaa itselleen markkinoita Pohjoisesta Euroopasta. Suomen liittyessä EY:hyn meille vakuutettiin ettei yhteisö ajaa minkään maan maataloustuotantoa alas!
Asetuksesta on nyt sorvattu 10 vuoden siirtymäajan sisältävä kompromissi. Kohdellaanko unionissa jäsenmaita tasapuolisesti? Tämä on iso periaate, joka vaatinee asian käsittelyä päämiesten huippukokouksessakin. Heinäkuun maatalousneuvoston agendalta esitys poistettiin, joten syyskuun neuvostossa asia tullee päätettäväksi. Suomessa on erittäin kehittynyt ja monipuolinen ympärivuotinen kasvihuonetuotanto, jonka mahdollisuuksia ei saa nyt luomun osalta ajaa alas.

LULUCF
EU-parlamentin ympäristövaliokunta äänesti saksalaisen EPP:n ryhmän MEP:in LULUCF-raportista. Asetus kuuluu EU:n 2030 ilmasto- ja energiapakettiin. LULUCF tarkoittaa maankäytön, maankäytön muutoksien ja metsien käytön ilmastovaikutuksia. Äänestyksen tulos toisti Durbanissa hyväksytyn vääryyden kun Suomen metsät muuttuivat hiilinieluista päästölähteeksi.
Tieteellisesti on todistettu metsien nielujen sitovan hiiltä. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan nieluja tulee tarkastella eri tavoin kuin päästöjä ja maat voivat asettaa metsien vertailutasot eri tavoin.
Suomi on biomassojen suurvalta maailmassa. Hakkuiden rajoittaminen ja samalla biotalousinvestointiemme kyseenalaistaminen veisi perustan koko biotalous-Suomelta. Suomen metsät kasvavat 102 milj.m3/v ja hakkuut ovat vain n. 60. Hakkuiden nosto 10 milj.m3:llä on hyvin perusteltua. Hakkuista huolimatta hiiltä sitovia nieluja kasvaa koko ajan lisää metsiemme vahvalla vuotuisella kasvulla.
LULUCF-laskentakaava on pistettävä uusiksi eikä Suomea pidä rangaista lamavuosien alhaisemmista hakkuumääristä. EU:n päätöksen muuttamiseksi vastaamaan tieteellisesti todistettujen Suomen metsien hiilinielujen oikeudenmukaista kohtelua, tehdään varmasti kaikki mahdollinen. Kysymys on Suomen 22 vuotisen EU-jäsenyyden ajan kansantaloudellisesti kaikkein merkittävimmästä päätöksestä.

ILMASTONMUUTOS
LUKEn tutkijatkin ovat jo huolissaan suomalaisen maataloustuotannon hiipumisesta. Tutkijoiden mukaan kansallinen ruoka-omavaraisuus nousee erittäin tärkeäksi kansalaisten henkivakuutukseksi ilmastonmuutoksen edetessä. Kuivuus ja aavikoituminen muuttavat radikaalisti ruuan tuotantoedellytyksiä maapallolla ja myös Etelä-Euroopassa. Ruuasta tulee pula. Tuonnin varaan emme voi silloin enää rakentaa ruokahuoltoamme. Siksi ruuantuotannossa pitää säilyttää korkea omavaraisuus.
Suomen elintarviketuonti on nyt 4.5 mrd euroa/v ja vientimme 1.5 mrd euroa. Maatalouden heikko kannattavuus on laskenut tuotannon määriä ja laskee edelleen. Tarvitaan yhteistyötä alan koko ketjun arvonlisäyksen oikeudenmukaisessa jakautumisessa. Esimerkkinä kerron tältä kesältä, kuinka halpuutuskauppa ostaa sisään kurkkuja 14 senttiä kilo! Ison elintarvikeyrityksen johtajakin jo vaatii ruuan halpuutuksen lopettamista kun yrityksen tulos romahti. ”Voitot ovat laskeneet ja siinä suurin syy on halpuutus!”

BREXIT
UK:n eroneuvottelut EU:sta ovat virallisesti käynnistyneet 17.07. Brysselissä. Kun UK:n jäsenmaksuosuudet jäävät pois, ollaan jo puheissa leikkaamassa maatalousbudjetista viljelijöiden ha-tukia. Suomalainen tuottaja ei kestä yhtään leikkauksia tukiin eikä kustannusten nousuja. On saatava ensin ruokamarkkinat toimiviksi ja tuottajahinnat kattamaan tuottamisen kuluja ja viljelijälle palkka. EU:n maatalouspolitiikan seuraavaa uudistusta pitää rakentaa ilmastonmuutoksesta johtuen konkreettisesti maakohtaisen ruokaomavaraisuuden perustalle.

Kategoriat: Oletuskategoria

Vastaa