Kohti politiikan syksyä – vielä on aikaa kääntää Keskustan kurssia

Kun lähdimme Eduskuntavaaleihin keväällä 2015, Keskustalla oli selkeä toimintasuunnitelma Suomen kuntoon laittamiseksi. Olemme joutuneet tekemään kivuliaita leikkauksia samalla kun toisessa vaakakupissa on painanut jatkuvasti velkaantuva Suomi. Nyt taloudellinen syöksykierre on nyt katkaistu. Vaikka joudumme ottamaan edelleen velkaa, olemme saaneet käännettyä talouden suuren kuvan. Kustannuskilpailukyky on parantunut 10 prosenttiyksikköä ja työllisyysaste kolmanneksi korkein tällä vuosikymmenellä. Mikäli valtiovarainministeriö nostaa talouskasvun ennustetta 2,2 prosenttiin, merkitsisi se työllisyysasteen nousua 71 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä, joka olisi korkein luku 26 vuoteen!
Tästä huolimatta olemme hullunkurisessa tilanteessa; kipeimmät leikkaukset ovat takana ja Suomen talous on kääntynyt kohti elpymistä, silti gallup gallupilta kannatuksemme on laskenut nyt jo Vihreiden mennessä ohitsemme. Suomenmaa julkaisi 17.8 kirjoitukseni, jonka olin otsikoinut ”Keskusta pelastaa isänmaata, kuka pelastaisi Keskustan?” Keskeisin kysymys lieneekin, miksi Keskustan kannatus on laskenut eduskuntavaaleista viimeisimpään Gallup-kyselyyn peräti 3,8 %? On johtopäätösten aika, vielä on aikaa kääntää kurssimme nousuun.
Tuleva syksy alkaakin budjettiriihellä, jossa Keskusta tulee pitämään kiinni siitä, että pieni- ja keskituloiset sekä erityisesti takuueläkkeen piirissä olevat ikäihmiset huomioidaan. Suurten verokevennysten aika ei kuitenkaan ole, sillä elämme edelleen velaksi. Perhevapaauudistus tulee olemaan syksyllä yksi keskeinen neuvotteluaihe. Keskusta lähtee siitä, että perhevapaat vastaisivat entistä paremmin perheiden omia tarpeita sekä työmarkkinoiden kysyntää osa-aikatyölle.
Tulevalla työmarkkinakierroksella neuvotellaan palkoista ja työehtosopimuksista, selvää myös on, että lomarahaleikkaukset nousevat keskusteluun. Tarvitsemme edelleen palkkamalttia, erityisesti suurituloisten toimitusjohtajien osalta, joiden bonukset herättävät jokaisen tavallisen kansalaisen miettimään niiden oikeudenmukaisuutta. Taakanjaon on tässäkin asiassa oltava yhteisvastuullista. Siksi hyvätuloisten solidaarisuusveron alarajan alentamista on jatkettava.
Sote- ja maakuntauudistuksen voimaan tuloa siirrettiin vuoden 2020 alkuun. Lisäaika tulee nyt huolellisesti käyttää perustuslakivaliokunnan esiin nostamien ongelmien läpikäymiseen mm. palveluiden saatavuuden ja niiden yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Erityisen huolissani olen siitä, että Sote- ja maakuntauudistus ovat jättimäisinä hankkeina jäämässä ihmisille vieraiksi. Maakuntaan ollaan viemässä tehtäviä liian nopeasti ja liian paljon. Olisi rohkeasti kysyttävä sitäkin, mitä uudistus merkitsee Keskustalle Jyväskylän ”alapuolisessa” Suomessa ja maakuntakeskuksia pienemmillä paikkakunnilla, joka ovat jo nyt vahvaa sini-puna -aluetta.
Tulevaa syksyä tulee leimaamaan myös monenlaiset kansainväliset haasteet. Turun tapahtumien valossa näistä ensimmäisinä ovat tietysti kysymykset maahanmuutosta ja turvallisuudesta. Suomen turvapaikkapolitiikkaa on edelleen korjattava, jotta järjestelmän väärinkäyttö voitaisiin estää. Aidosti hädänalaisia on autettava. Turvapaikkaan ovat oikeutettuja vain ne, joilla on siihen Suomen lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaan oikeus. Erityisen tärkeää on tietää maahantulijoiden taustat sekä missä paperittomat ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat ja mitä he tekevät. Laittomasti Suomessa olevat on saatava pois maasta nykyistä nopeammin.
Meidän tulisi myös entistä paremmin kyetä kirkastamaan Keskustan pitkää linjaa pienen ihmisen puolueena. Leikkaukset ja keskittäminen ovat tuntuneet ihmisten arjessa, nyt tarvitaan konkreettisia pieniä tekoja tuota arkea helpottamaan. Viestimme tulee olla, että Suomi on kunnossa vasta sitten, kun kaikki ovat kasvussa mukana.

Kategoriat: Oletuskategoria

Vastaa