Sirkka-Liisa

  • Sirkka-Liisa Anttila o.s Ojala
  • Kansanedustajana 26.3.1983-18.11.1996, 24.3.1999-
  • Synt. 20.12.1943 Turun Lääninsairaalassa, syntymäkotikunta Marttila
  • Vanhemmat: maanviljelijä Paavo Artturi Ojala, emäntä Ellen Sofia Jalonen
  • Naimissa maanviljelijä Risto Into Anttilan kanssa 1967-
  • Kaksi tytärtä Hanna-Maija 1967 ja Heli-Sisko 1974 sekä kolme lastenlasta
  • Koulutus: ylioppilas v. 1963, hallintonotaari v. 1967
  • Harrastukset: aktiivinen kuntoliikunta, käsityöt, lastenlasten kanssa puhaaminen

Nykyset toimielinjäsenyydet ja tehtävät eduskunnassa:
• Suuri valiokunta 30.06.2011 -
• Tarkastusvaliokunta 30.06.2011 -
• Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta (vj) 10.06.2011 -

Täydellinen listaus luottamustehtävistä

Mottoni on aina ollut: Älä tee toiselle sellaista, mitä et toivoisi hänenkään tekevän sinulle. Tämä elämänohjeeni ja asenteeni on kantanut pitkälle.

 

Keskosena maailmaan

Johtuneeko ensimmäisten elinkuukausien kovista kokemuksista se, että minua on siunattu vahvalla tahdolla ja peräänantamattomuudella. En pienestä lannistu enkä anna periksi.

Olen pienen maatilan vanhin lapsi ja minulla on yksi veli. Isäni oli hankkinut 1930-luvulla muutaman hehtaarin palan maata ja metsää, jonne raivasi lisää peltoa ja rakensi asuinrakennuksen sekä navetan. Isäni oli niin talvisodassa kuin jatkosodassakin.

Olen pienestä pitäen oppinut työnteon osallistumalla vanhempieni ja veljeni mukana maatilan kaikkiin töihin. Kuljin kouluun aamuisin maitoauton mukana ja takaisin kävelin tai hiihdin. Ensimmäisen polkupyörän sain säästettyäni sokerijuurikkaan harvennusrahoja useamman kesän aikana.

Opettajan haaveiden kautta Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun

Ylioppilaaksi tulon jälkeen vuosina 1963-1964 toimin lukuvuoden kansakoulunopettajan sijaisena samassa Marttilan Kirkonkylän koulussa, jossa olin itse käynyt ensimmäiset neljä kouluvuottani. Haaveenani olikin valmistua kansakoulun opettajaksi. Haaveeni tyssäsivät huonoon laulutaitooni sekä piirustustaitooni. Molempia taitoja mitattiin pääsykokeissa. Vaikka äiti oli kirkkokuorolaulaja, ei minulla ollut laulunääntä.

Kansakoulunopettajahaaveiden kariuduttua pääsin Loimaan verotoimistoon harjoittelijaksi. Sieltä hakeuduin Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun Tampereelle lukemaan hallintonotaariksi. Valmistuttuani menin naimisiin maanviljelijä Risto Anttilan kanssa helluntaina 1967.

Politiikkaan

1970-luvun alussa minua pyydettiin mukaan Maalaisliitto/Keskustapuolueen toimintaan, ensin kunnallisjärjestön sihteeriksi ja sitten valtuustoehdokkaaksi kunnallisvaaleissa 1976. Menestys Forssan kunnallispolitiikassa vei minua eteenpäin politiikassa puolueen piiritasolla. Piirikokouksessa 8.11.1980 minut valittiin Keskustan Etelä-Hämeen piirin puheenjohtajaksi. Tie vei puoluehallitukseen ja eduskuntavaaliehdokkaaksi, ja siitä eteenpäin.

Eduskuntaan

Kohta tulee täyteen 32 vuotta, siis kahdeksan vaalikautta kansanedustajana, josta ajasta olin 2 v 6 kk Euroopan Parlamentissa. Alusta asti minulle oli selvää, että pyrin maa- ja metsätalousvaliokuntaan sekä perustuslakivaliokuntaan.

Parlamenttiuraa

Kolmannella vaalikaudella vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen pyrin ja pääsin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Valiokunnan puheenjohtajuus osui mielenkiintoiseen Suomen kansainvälistymisen aikaan. Suomen EU-jäsenyys alkoi vuoden 1995 alusta. Eduskuntaan perustettiin jäsenyyden johdosta EU-asioiden valiokunta, suuri valiokunta, jonka jäsenenä olin valvomassa yhteisen maatalouspolitiikan asioita.

Varapuhemieheksi ja Keskustanaisten puheenjohtajaksi

Vuonna 1994 tulin valituksi Keskusta naisten puheenjohtajaksi, siitä alkoi yhdeksän vuotta jatkunut haastava tehtävä. Tehtävä vei minut myös puolueen varapuheenjohtajaksi. Vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen eduskunnan järjestäytymisessä sain ryhmältä luottamuksen eduskunnan I varapuhemiehen tehtävään, jota hoidin vajaat kaksi vuotta tultuani valituksi vuoden 1996 EU-vaaleissa Euroopan Parlamentin jäseneksi.

Maatalousvaliokunnan puheenjohtajaksi sekä maa- ja metsätalousministeriksi

Vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen jatkoin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana kolme vuotta ja vaalikauden viimeisen vuoden oli eduskunnan I varapuhemiehenä. Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen maata johti pääministeri Vanhasen II hallitus, jossa olin maa- ja metsätalousministerinä. Olen ollut ensimmäinen nainen maa- ja metsätalousministeriön johdossa.

Kansalaisten tavattavissa

Kansanvallan perusolemukseen kuuluu vuorovaikutus päättäjän ja äänestäjien välillä. Tänä päivänä sähköposti ja kirjeet tuovat kansalaisten huolet ja lainsäädännön korjaustarpeet tietooni hyvin tehokkaasti. Lainsäädäntöä valmisteltaessa pitäisi kyetä paremmin ottamaan huomioon erilaiset elämäntilanteet ja niistä johtuvat erilaiset tarpeet.

Kommentointi on suljettu.