Elämän polku

Keskosena maailmaan
Olen joulunlapsi. Olen syntynyt 20.12.1943 6 viikkoa ennen laskettua aikaa keskosena ja painoin ainoastaan 1.8 kg. Ensimmäiset elinkuukaudet taistelin nälkää vastaan koska äidillä ei ollut riittävästi maitoa eikä tuohon aikaan ollut mitään äidinmaidonvastikkeita. Oli ainoastaan lehmän maitoa, jota vedellä laimentamalla sain lisäruokana.

Johtuneeko näistä ensimmäisten elinkuukausien kovista kokemuksista se, että minua on siunattu vahvalla tahdolla ja peräänantamattomuudella. En pienestä lannistu enkä anna periksi.

Olen pienen maatilan vanhin lapsi, syntymäkotikuntani on Marttila. Minulla on yksi veli.  Isäni oli hankkinut 1930-luvulla muutaman hehtaarin palan maata ja metsää, jonne raivasi lisää peltoa ja rakensi asuinrakennuksen sekä navetan. Isäni oli niin talvisodassa kuin jatkosodassakin. Kun ei ollut vielä traktoreita, isäni kankeamalla ja lapiolla raivasi peltoa. Muistan monet kantojen kokoamis- ja polttamistalkoot, joihin pienenä tyttönä vanhempien kanssa osallistuin. Veljeni ottaessa vastuun maatilasta v. 1966, peltopinta-ala oli 24 ha ja metsää saman verran. Olen pienestä pitäen oppinut työnteon osallistumalla vanhempieni ja veljeni mukana maatilan kaikkiin töihin.

Vastuuta saatiin jo lapsena
Äitini sairastui sydäntautiin ollessani vasta 12 vuotias. Isän kanssa yhdessä hoidimme niin navetan kuin kotityötkin. Kävin koulua ja koulupäivinä meillä oli Leena Mäkinen auttamassa kotona. Opin siivoamaan, leipomaan, pesemään pyykkiä jne. äidin sairastuttua. Hän kuitenkin aina neuvoi kysyttäessä. Vanhempani elivät pitkään, isä 86 vuotiaaksi ja äiti 87 vuotiaaksi. Äiti vietti 24 viimeistä vuotta pyörätuolissa selkäleikkauksen seurauksena. Isä hoiti häntä kotona ja hyvin tulivat toimeen kotiavun turvin.

Koulumatkani Marttilan Kirkonkylän kansakouluun oli 7 km. Ei ollut koulukuljetuksia, oli vain 50 markan monoraha, joka maksettiin tammikuussa. Kuljin kouluun aamuisin maitoauton mukana ja takaisin kävelin tai hiihdin. Ensimmäisen polkupyörän sain säästettyäni sokerijuurikkaan harvennusrahoja useamman kesän aikana.

Kansakoulusta siirryin Elisenvaaran Yhteiskouluun Karinaisten Kyröön, jonne oli 15 km:n matka. Linja-auto kulki  Tilkasista 5 km:n päästä kotoani. Tämä 10 km:n edestakainen matka minun piti kulkea päivittäin joko kävellen, suksilla tai pyörällä. Muistan yli 36 asteen aamupakkaset, kun menin koulubussille. Minulla oli kolmet villaiset housut ja puserot suojaamassa pakkaselta. Yhteiskoulun kolmannella luokalla saimme bussikuljetuksen Marttilan kirkolta Kyröön ja silloin päivittäinen yhdensuuntainen koulumatkani lyheni 2 kilometriin.

Opettajan haaveet
Ylioppilaaksi tulon v.1963 jälkeen vuosina 1963-1964 toimin yhden lukuvuoden kansakoulunopettajan sijaisena siinä samassa Marttilan Kirkonkylän koulussa, jossa olin itse käynyt ensimmäiset 4 kouluvuottani. Olin kansalaiskoulun opettajaksi opiskelevan Rauha Hankalan sijaisena. Opettajan työ oli todella kiinnostavaa, opetin 2 ja 3 luokkaa. Minun haaveenani olikin valmistua kansakoulun opettajaksi. Pyrin  kesällä 1964 Turun opettajakorkeakouluun, jonne pääsin pääsykokeisiin, kun 360 hakijan joukosta valittiin todistusten perusteella 180 hakijaa.

Haaveeni tyssäsivät huonoon laulutaitooni sekä piirustustaitooni. Molempia taitoja mitattiin pääsykokeissa. Vaikka äiti oli kirkkokuorolaulaja, ei minulla ollut laulunääntä.

Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun
Kansakoulunopettajahaaveiden kariuduttua pääsin Loimaan verotoimistoon harjoittelijaksi. Sieltä hakeuduin Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun Tampereelle lukemaan hallintonotaariksi, joksi valmistuin toukokuussa 1967. Valmistuttuani menin naimisiin maanviljelijä Risto Anttilan kanssa helluntaina 1967. Meillä on kaksi tytärtä ja heillä molemmilla omat perheet. Lapsenlapsia on kolme. Vanhempi tyttäristä Hanna-Maija jatkaa viljelijänä Riston syntymäkotitilalla, joka on sukutila, ollen saman suvun hallussa 240 vuotta. Tilalla jatkuu sikatalous ja viljanviljely.

Tulin miniäksi maitotilalle v. 1967 mutta jouduimme luopumaan lehmistä 03.06.1981 sattuneen navettapalon jälkeen. Navettapalossa mieheni sai niin pahan häkämyrkytyksen päästäessään lehmiä palavasta navetasta. Hänet vietiin sairaalan teho-osastolle. Sairaus vei koko kesän ja syksyn. Emme kyenneet uutta navettaa rakentamaan aikataulusyistä. Oli pakko vaihtaa tilan tuotantosuuntaa.

Tilalle rakennettiin uusi emakkosikala v. 1982 ja seuraavana vuonna lihasikala. On suuri ilo ja onni, että sukutilalla jatkaa oma tytär ja hänellä on 2 poikaa, joten jatkuvuutta on.

Politiikkaan
Muutettuani v. 1967 avioliiton myötä Forssaan Riston kotitilalle, kiiri viesti kylälle siitä, että Sipariin oli tullut koulutettu miniä. 1970-luvun alussa minua pyydettiin mukaan Maalaisliitto/Keskustapuolueen toimintaan, ensin kunnallisjärjestön sihteeriksi ja sitten valtuustoehdokkaaksi kunnallisvaaleissa 1976. Olin aloittanut Lounais-Hämeen Kansanterveystyön Kuntainliiton apulaistalouspäällikkönä 01.06.1974 heti toisen tyttären äitiysloman päätyttyä. Menestys kunnallisvaaleissa oli hyvä ja tulin valituksi Forssan kaupunginvaltuustoon ja kaupunginhallitukseen kasvamaan politiikan tekoon.

Forssan valtuustossa Keskustalla oli tuolloin 6 valtuutettua, olimme saaneet juuri 2 paikkaa vaaleissa lisää. Kasvoimme vähitellen aina 11 valtuutetun puolueeksi. Tällä hetkellä valtuutettuja on 8. Menestymisemme Forssan kunnallispolitiikassa vei minua eteenpäin politiikassa puolueen piiritasolla. Äänestyksen jälkeen 08.11.1980 Kalvolassa pidetyssä piirikokouksessa minut valittiin Keskustan Etelä-Hämeen piirin puheenjohtajaksi toisena naisena isäpuolueen piireissä. Aino Karjalainen oli samaan aikaan Kainuun piirin puheenjohtajana. Tie vei puoluehallitukseen ja eduskuntavaaliehdokkaaksi jne. Toimin piirin puheenjohtajana yhteensä 14 vuotta vuoden 1995 loppuun asti.

Eduskuntaan
Kansanedustaja Lasse Äikäs jätti tehtävänsä v. 1983 vaaleissa sairautensa takia. Silloin käytiin piirissämme erittäin kova kisa vapautuneen paikan täyttämisestä. Selviydyin voittajana kisassa yli 6400 äänellä. Siitä saakka olen joka vaaleissa saanut valtakirjani uusituksi. Kohta tulee täyteen 32 vuotta siis kahdeksan vaalikautta kansanedustajana, josta ajasta olin 2 v 6 kk Euroopan Parlamentissa. Alusta asti minulle oli selvänä, että pyrin maa- ja metsätalousvaliokuntaan sekä perustuslakivaliokuntaan. Kynnys päästä ryhmästä maatalousvaliokuntaan oli korkea. Ylitin sen kynnyksen vasta kolmannella äänestyksellä ja perustelunani oli se, että olisi hyvä valiokunnassa olla emäntäkin edustettuna.

Kansanedustajan työ on erittäin monipuolista yhteisten asioitten hoitoa, politiikan korkeakoulua, joka kasvattaa tekijäänsä. Ensimmäinen vaalikausi menee verkostojen rakentamiseen, vaikutuskanavien avaamiseen ja lainsäädäntötyön ottamiseen ns. haltuun. Kaikkea et voi hallita mutta on tärkeää löytää lainsäädäntötyön ja edunvalvonnan omat vahvuusalueesi, joista olet kiinnostunut ja joihin perehdyt ja joiden kautta pystyt osallistumaan työhösi täysipainoisesti.

Kansalaisten tavattavissa
Kansanvallan perusolemukseen kuuluu vuorovaikutus päättäjän ja äänestäjien välillä.

Aloitin ns. kansanedustajat tapaamiset Forssassa Osuuspankin talossa pienessä 8 m2 huoneessa kaksi kertaa kuukaudessa maanantaisin. Ne olivat erittäin suosittuja ja sain niistä aivan suoraa palautetta kansalaisilta siitä, miten eduskunnan säätämät lait toimivat.

Sain niistä kontakteista monta sellaista lainsäädännön muutostarvetta, joita vein sitten edustajan työssäni eteenpäin. Suomessa laki on voimassa keskimäärin 1 v 6 kk kun sen muutostarve jo todetaan. Lainsäädäntöön pitäisi saada pitkäjänteisyyttä!

Tänä päivänä sähköposti ja kirjeet tuovat kansalaisten huolet ja lainsäädännön korjaustarpeet tietooni hyvin tehokkaasti. Lainsäädäntöä valmisteltaessa pitäisi kyetä paremmin ottamaan huomioon erilaiset elämäntilanteet ja niistä johtuvat erilaiset tarpeet.

Näin ei ole nyt ja siitä syntyy usein ns. väliinputoajien joukko, jotka jäävät säädettyjä etuja tai oikeuksia vaille.

Parlamenttiuraa
Kolmannella vaalikaudella vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen pyrin ja pääsin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Valiokunnan puheenjohtajuus osui mielenkiintoiseen Suomen kansainvälistymisen aikaan. Ensin neuvottelimme Suomen jäsenyydestä ETA-alueella siis Euroopan talousalueella vuosina 1992-1993.

Suomen EY-jäsenyyshakemus jätettiin pääministeri Esko Ahon johdolla.  ETA-neuvottelut raukesivat ja alkoivat EU-jäsenyysneuvottelut, joissa maatalousneuvottelut olivat yksi vaikeimmista, mutta samalla tärkeimmistä sektoreista. Suomen jäsenyys alkoi vuoden 1995 alusta. Eduskuntaan perustettiin jäsenyyden johdosta EU-asioiden valiokunta, suuri valiokunta, jonka jäsenenä olin valvomassa yhteisen maatalouspolitiikan asioita.

 Varapuhemieheksi ja Keskustanaisten puheenjohtajaksi
Keskustanaisten puheenjohtaja Hannele Pokka perusti perheen ja anoi sen takia eroa Keskustanaisten puheenjohtajan tehtävistä toukokuussa 1994. Keskustanaisten Edustajakokous pidettiin Oulussa, jossa valittiin järjestölle uusi puheenjohtaja kesken kaksivuotiskautta. Tiukan kolmen ehdokkaan kisan jälkeen tulin valituksi Keskustanaisten puheenjohtajaksi 10.04.1994 alkaen. Siitä alkoi yhdeksän vuotta jatkunut haastava tehtävä Keskustanaisten puheenjohtajana. Tehtävä vei minut myös puolueen varapuheenjohtajaksi.

Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa Keskusta menetti asemiaan. Syynä olivat erittäin haasteellisissa, taloudellisissa oloissa maan pelastamiseksi tehdyt Ahon hallituksen säästöpolitiikka leikkaustoimineen.  EU-jäsenyyshakemus jakoi puolueen kahtia.

Maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen eduskunnan järjestäytymisessä sain ryhmältä luottamuksen eduskunnan I varapuhemiehen tehtävään, jota hoidin vajaat kaksi vuotta tultuani valituksi vuoden 1996 EU-vaaleissa Euroopan Parlamentin jäseneksi. Jouduin ottamaan vastuun puolueen varapuheenjohtajana maatalousmepin ehdokkuudesta. Tehtävä kesti vuoden 1999 eduskuntavaaleihin asti, jolloin palasin takaisin eduskuntaan ja varapuhemiehen tehtävään vuosiksi 1999-2003.

Maatalousvaliokunnan puheenjohtajaksi ja maa- ja metsätalousministeriksi
Vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen maahan muodostettiin pääministeri Matti Vanhasen I hallitus. Jatkoin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana kolme vuotta ja vaalikauden viimeisen vuoden oli eduskunnan I varapuhemiehenä. Vuonna 2007 eduskuntavaalien jälkeen maata johti pääministeri Vanhasen II hallitus, jossa olin maa- ja metsätalousministerinä. Olen ollut ensimmäinen nainen maa- ja metsätalousministeriön johdossa. Kauteeni osuivat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus ja artiklan 141-jatkosta sopiminen 6-vuodeksi. Pääluokan määrärahakehyksiin oli saatu neuvoteltua 60 miljoonan euron korotus, mikä helpotti sektorin hoitamista. Pääministeri Vanhasen II hallitus vaihtui pääministeri Kiviniemen hallitukseen kesäkuussa 2010. Jatkoin siinä maa- ja metsätalousministerinä.

Keskustan romahdus v. 2011 vaaleissa
Keskusta menetti vuoden 2011 vaaleissa 16 kansanedustajan paikkaa saaden 35 aikaisemman 51 sijasta. EU:n politiikan muuttuminen pankki- ja rahoituskriisin hoitamiseksi euroryhmän jäsenvaltioiden maksamilla ja takaamilla tukipaketeilla oli erinomainen ase oppositiolle ottaa kaikki poliittinen hyöty niistä. Kreikan laina vuoden 2010 kesäkuussa oli ensimmäinen. Sen jälkeen ja juuri eduskuntavaalien alle maaliskuuhun vuonna 2011 ajoittui uusi tuettava maa, tukipaketti Portugalille.  Kun aloitin eduskunnassa vuonna 1983, oli Keskustapuolueella 36 kansanedustajaa, mutta silti ryhmämme radikaali pieneneminen oli melkoinen shokki.

Vuoden 1987 vaalien jälkeen Keskustapuolueella oli 38 kansanedustajaa ja sen jälkeen olemme aina olleet 40–55 edustajan välillä lukuun ottamatta nykyistä vaalikautta.

Euroopan Neuvostossa
Suomi liittyi viimeisenä länsimaana Euroopan Neuvostoon 04.05.1989.  Meidän jälkeemme heti syksyllä 1989 liittyivät jäseniksi Puola ja Unkari. Euroopan Neuvosto on vanhin eurooppalainen parlamenttien välinen yhteistyöelin, joka toimii Strasbourgissa. Olen ollut Suomen valtuuskunnan jäsen alusta alkaen. Poissa olen ollut ainoastaan varapuhemies- ja ministerivuodet. Tälläkin hetkellä olen valtuuskunnassa. Euroopan Neuvoston tehtävänä on edistää kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia jäsenmaissaan, joihin kuuluu 48 maata mukaan lukien entisen Neuvostoliiton itsenäistyneet valtiot ja Venäjä. Euroopan Neuvosto on eräänlainen EU:n jäsenyyden odotushuone.

Kommentointi on suljettu.